Hormonien hyrräystä

Kesäloma (sikäli kun sitä lomaksi voi kutsua) on vienyt mennessään ja ensimmäinen vuosi on jo takanapäin! Facebook täyttyikin heti viimeisten luentojen jälkeen vuosikurssimme onnea tihkuvista päivityksistä ja moni vaikutti olevansa todella iloinen vuoden aikana kertyneistä upeista uusista ystävistä, kokemuksista ja opinnoista. Itsekin voin yhtyä tähän iloon täydestä sydämestäni, sillä koen olevani juuri oikeassa paikassa opiskelemassa. Vuosi meni nopeasti ja olemme nyt 1/6 eläinlääkäreitä (ainakin teoriassa)!

Palataan kuitenkin ajassa vielä parisen kuukautta taaksepäin. Huhtikuussa opiskelimme Homeostaasia ja lisääntymistä (LiHo). Tähän opintojaksoon kuului luentoja, fysiologian harjoitustöitä, histologian mikroskopointia sekä pari leikkelyä. Tahti oli tuttuun tapaan tiivis, sillä luennot oli oikeastaan jo parissa viikossa käyty läpi. Tämän kurssin sisältö on kuitenkin ehkä yksi koulutuksemme tärkeimpiä, sillä hormonit vastaavat pääasiassa elimistömme pyörittämisestä. Siksi onkin tärkeää käydä läpi jo tässä vaiheessa elimistön perusfysiologiaa ja eri endokrinologisten häiriöiden vaikutuksia siihen.

Opinto-oppaassa kerrotaan Homeostaasista ja lisääntymisestä seuraavaa:

Opiskelija 

• tunnistaa endokriinisten rauhasten, virtsa- ja lisääntymiselinten, maitorauhasten sekä ihon makroskooppiset ja histologiset rakenteet 

• osaa johdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot, niiden säätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta 

• ymmärtää endokriinisen säätelyn periaatteet ja synergian hermostollisten säätelymekanismien kanssa 

• ymmärtää hormonien keskeisimmät vaikutusmekanismit kohde-elimissä

• pystyy kuvailemaan nisäkkäiden lisääntymiseen liittyvät keskeisimmät fysiologiset mekanismit

• ymmärtää elimistön homeostaattisen säätelyn pääpiirteet

• hahmottaa endokriinisen säätelyn merkityksen eläinten käyttäytymisessä

Fysiologian harjoitustöissä tutkittiin mm. munuaisen toimintaa määrittämällä virtsan ominaispaino ja osmolaalisuus sekä virtsan suodattumisnopeus glomeruluksissa (glomerulus filtration rate eli GRF) ja munuaisten plasmavirtaus (renal plasma flow eli RBF) ja verenkierto- ja hengityselimistön toimintaa rasituskokeen avulla mittaamalla veren glukoosi- ja laktaattipitoisuuksia ja pohtimalla eri eläinlajien liikkumista ja sen tärkeyttä.

LiHon leikkelyihin kuului uroksen ja naaraan lisääntymiselinten tarkastelu. Valitettavasti naaraiden osalta leikkelyiden anti jäi hyvin köyhäksi, sillä kaikki dissektiosaliin päätyneet kissat ja koirat oli leikattu. Toisaalta tämä voisi kertoa vastuullisista ja valveutuneista omistajista, mutta opetuskäyttöön päätyvien eläinten otanta ei välttämättä ole kovin kattava. Lisääntymiselimiä pystyi kuitenkin tarkastelemaan plastinaatiomalleista halutessaan.