Mutustelua ja märehtimistä

Ruoka on asia, joka useimpia meistä kiinnostaa tavalla tai toisella. Ei ole aivan sama mitä syö ja varsinkin eläinten kanssa toimiessa on tärkeää tiedostaa erot eri eläinlajien ruoansulatuksessa. Kasvisruoan syöttäminen lihansyöntiin tottuneelle eläimelle voi sekoittaa sen ruoansulatuksen, sillä sen elimistössä ei ole välttämättä kaikkia kasvisten sisältämien ravintoaineiden pilkkomiseen tarvittavia bakteereja tai entsyymejä. Tutustuimme siis ruoansulatuksen saloihin maalis-huhtikuussa luentojen, fysiologian harjoitusten sekä anatomian leikkelyiden avulla.


Ruoansulatuksesta kerrotaan opinto-oppaassa näin:

Opiskelija 

• tunnistaa yksimahaisen ja märehtijän ruoansulatuskanavan makroskooppiset ja histologiset rakenteet 
• osaa johdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot, niiden säätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta 
• ymmärtää ruoansulatuksen keskeisimmät säätelymekanismit nisäkkäillä 
• hahmottaa ruoansulatuksen säätelyn tärkeimmät lajienväliset erot kotieläimillä

Ruoansulatuskanavan rakenteen ymmärtäminen on tulevaisuuden työssä aika oleellista ja esimerkiksi röntgen-kuvista olisi tärkeä ymmärtää mikä osa suolistosta on mikäkin tumma tai vaalea alue. Hevosella nousevassa paksusuolessa eli colon ascendensissä on kohta nimeltä flexura pelvina, joka saattaa tukkeutua helposti, sillä se ei kiinnity muiden suoliston osien tavoin ligamenteillä mihinkään ja voi siten kiertyä itsensä ympäri aiheuttaen suolisolmun.

Pääsimme tutustumaan ruoansulatuksen kannalta oleellisiin hormoneihin jo tämän kurssin puitteissa, mutta lisää asiaa hormoneista tuli Homeostaasin ja lisääntymisen (LiHo) puitteissa (siitä lisää myöhemmin). Fysiologian harjoitustöissä tutkimme sylkeä, sappea, ruoansulatuskanavan eri osien entsyymien aktiivisuutta tärkkelys-, valkuaisaine- tai rasvageelissä sekä pötsinesteen ominaisuuksia. Anatomian leikkelyissä näimme (ja haistoimme) eri eläinlajien ruoansulatuskanavan osia, joihin tosin olimme jo osittain ehtineetkin perehtyä VeHen ja NeBin leikkelyjakson aikana. Oli äärimmäisen havainnollistavaa nähdä luennoilla kerrottuja asioita käytännössä ja varsinkin märehtijän pötsi eri lokeroineen ja pötsipapilleineen sekä hevosen mutkikas ja valtava suolisto jäivät hyvin omaan mieleeni.

Kuten aiemminkin olen jo sanonut, suurin vastuu omasta oppimisesta on meillä jokaisella itsellämme. Tämä Ruoansulatus-jakso oli lähinnä pääperiaatteiden opiskelua, joten lisätiedon hankkiminen eri lajeista ei varmasti ole pahitteeksi. Onneksi mm. EKY:n K9 (koirakerho) ja Felis (kissakerho) järjestävät ajankohtaisia luentoja ja kutsuvat asiantuntijoita kertomaan meille lisää esimerkiksi raakaruokinnasta. Näitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja onkin hienoa, että opiskelijajärjestömme eri kerhoineen on niin aktiivinen!