Väliviikon ja lihasopin tentin jälkeen on ollut aika aloittaa perehtyminen solun aineenvaihduntaan sekä neurobiologiaan. Nämä kurssit jatkuvat joululomaamme eli seuraavaan perioditaukoon saakka. Lisäksi tällä viikolla saimme ensimmäisen maistiaisen eläinlääkärin etiikasta ja eläinsuojelusta.
Tahti on tuttuun tapaan aika tiivis ja asiaa on todella paljon. Solun aineenvaihdunnassa on parin viikon aikana käyty läpi aminohappoja, peptidejä, katalyysiä, biosynteesiä, hiilihydraatteja, nukleiinihappoja, rasvahappoja, lipidejä, kalvoja, termodynamiikkaa, kalvokuljetusta, metaboliaa, glykolyysiä, pentoosifosfaattireittiä ja glukoneogeneesiä. Luennot eivät ole pakollisia, mutta niiden aikana voi helposti kysellä epäselviä asioita. Luentojen lisäksi on ryhmätöitä ja laboratoriotöitä, jotka ovat pakollisia. Ryhmätöissä käydään läpi luentoihin liittyviä kysymyksiä ja käydään läpi niihin liittyviä vastauksia. Labratyöt alkavat vasta myöhemmin, mutta niissä määritetään mm. plasman ja seerumin proteiineja, seerumin ALAT- eli alaniiniaminotransferaasiaktiivisuutta, seerumin kolesterolia sekä Spriten glukoosipitoisuutta.
Solun aineenvaihdunta -kurssista kerrotaan opinto-oppaassa seuraavaa:
Opiskelija
- tunnistaa solun keskeiset molekyylit (makromolekyylit ja pienemmät yhdisteet) ja ionit sekä osaa selittää niiden ominaisuudet
- osaa selittää bioenergetiikan, biologisten reaktioiden ja entsyymikatalyysin perusperiaatteet
- tunnistaa solun keskeiset aineenvaihduntareitit ja osaa analysoida niiden välisiä suhteita, huomioiden kudosten erityispiirteet ja aineenvaihduntatilat
Neurobiologian kurssikuvauksessa kerrotaan:
Opiskelija
- hallitsee hermosolun ja keskushermoston rakenteen pääpiirteet
- pystyy kuvailemaan aivo- ja selkäydinhermojen karkean sijainnin, pääasialliset tehtävät ja kohde-elimet
- ymmärtää hermostollisen viestinnän perusmekanismit sisältäen sähköisten signaa lien syntymekanismit, johtumisen ja neurokemiallisen välittymisen toisiin soluihin
- ymmärtää aistielinten ja refleksien toimintaperiaatteet ja näiden merkityksen her moston kliinisten tutkimusten pohjana
- hahmottaa neurobiologisten tekijöiden merkityksen eläinlajien välisten käyttäyty miserojen taustatekijänä
- omaa valmiudet ymmärtää hermostoon vaikuttavien lääkeaineiden keskeisimmät vaikutusmekanismit
Sitten kun nämä kurssit on selätetty, on viimeisellä viikolla ennen perioditaukoa vuorossa koko päivän kestävä vierailu Mäntsälään, Saaren tuotantoeläinlääketieteen osastolle. Se taitaakin olla seuraava meille järjestetty kontakti eläviin eläimiin yliopiston puitteissa, sillä pääsemme kuuntelemaan stetoskoopeilla ainakin pötsin ääniä lehmiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti