Metaboliaa ja neurobiologiaa

Syksy rullaa kovaa vauhtia eteenpäin. Aika hurjaa ajatella, että opintoja on jo reilut 2 kuukautta takana. Pari kuukautta tuntuu tosi pitkältä ajalta nopeasti ajateltuna, mutta itse elettyä elämää muistellessa se aika on kulunut kuin siivillä. Tuossa sivupalkissa oli jonkin aikaa kysely, johon ihan mukavasti tuli vastauksiakin. Hauska huomata, että joukossa on sekä hakijoita että omia opiskelukavereita. Itsekin olen jokusen kerran vakoillut muutamien vuosikurssilaisteni blogeja, sillä tykkään lukea muidenkin ajatuksia opinnoistamme. Ja hienoa, että lukijoista löytyy myös pääsykoeurakan kanssa painivia hakijoita. Tsemppiä teille kovasti hakuprosessiin! Jos teille tulee mieleen jotain hakemiseen tai opiskeluun liittyviä postaustoiveita, niitäkin saa esittää.

Väliviikon ja lihasopin tentin jälkeen on ollut aika aloittaa perehtyminen solun aineenvaihduntaan sekä neurobiologiaan. Nämä kurssit jatkuvat joululomaamme eli seuraavaan perioditaukoon saakka. Lisäksi tällä viikolla saimme ensimmäisen maistiaisen eläinlääkärin etiikasta ja eläinsuojelusta.

Tahti on tuttuun tapaan aika tiivis ja asiaa on todella paljon. Solun aineenvaihdunnassa on parin viikon aikana käyty läpi aminohappoja, peptidejä, katalyysiä, biosynteesiä, hiilihydraatteja, nukleiinihappoja, rasvahappoja, lipidejä, kalvoja, termodynamiikkaa, kalvokuljetusta, metaboliaa, glykolyysiä, pentoosifosfaattireittiä ja glukoneogeneesiä. Luennot eivät ole pakollisia, mutta niiden aikana voi helposti kysellä epäselviä asioita. Luentojen lisäksi on ryhmätöitä ja laboratoriotöitä, jotka ovat pakollisia. Ryhmätöissä käydään läpi luentoihin liittyviä kysymyksiä ja käydään läpi niihin liittyviä vastauksia. Labratyöt alkavat vasta myöhemmin, mutta niissä määritetään mm. plasman ja seerumin proteiineja, seerumin ALAT- eli alaniiniaminotransferaasiaktiivisuutta, seerumin kolesterolia sekä Spriten glukoosipitoisuutta.

Solun aineenvaihdunta -kurssista kerrotaan opinto-oppaassa seuraavaa:

Opiskelija

• tunnistaa solun keskeiset molekyylit (makromolekyylit ja pienemmät yhdisteet) ja ionit sekä osaa selittää niiden ominaisuudet 
• osaa selittää bioenergetiikan, biologisten reaktioiden ja entsyymikatalyysin perusperiaatteet 
• tunnistaa solun keskeiset aineenvaihduntareitit ja osaa analysoida niiden välisiä suhteita, huomioiden kudosten erityispiirteet ja aineenvaihduntatilat

Neurobiologiassa on vasta ensimmäinen viikko takana ja olemme perehtyneet keskus- ja ääreishermostoon, hermoston toiminnalliseen morfologiaan sekä aivohermoihin. Näitäkin taitoja tarvitaan praktiikassa sitten tulevaisuudessa, sillä neurologisen tutkimuksen tekeminen kuuluu eläinlääkärin perustaitoihin. Neurologisen tutkimuksen avulla voidaan kartoittaa, millä alueella hermostollinen vika sijaitsee. Neurobiologian luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, mutta asioiden ymmärtämiseksi luennoilla on kyllä todella hyödyllistä käydä. Luentojen lisäksi ohjelmassa on ilmeisesti ryhmätöinä suoritettava neurologinen tutkimus ja oftalmoskopia myöhemmin kurssin aikana.

Neurobiologian kurssikuvauksessa kerrotaan:

Opiskelija 

• hallitsee hermosolun ja keskushermoston rakenteen pääpiirteet 
• pystyy kuvailemaan aivo- ja selkäydinhermojen karkean sijainnin, pääasialliset tehtävät ja kohde-elimet 
• ymmärtää hermostollisen viestinnän perusmekanismit sisältäen sähköisten signaa lien syntymekanismit, johtumisen ja neurokemiallisen välittymisen toisiin soluihin 
• ymmärtää aistielinten ja refleksien toimintaperiaatteet ja näiden merkityksen her moston kliinisten tutkimusten pohjana 
• hahmottaa neurobiologisten tekijöiden merkityksen eläinlajien välisten käyttäyty miserojen taustatekijänä 
• omaa valmiudet ymmärtää hermostoon vaikuttavien lääkeaineiden keskeisimmät vaikutusmekanismit

Sitten kun nämä kurssit on selätetty, on viimeisellä viikolla ennen perioditaukoa vuorossa koko päivän kestävä vierailu Mäntsälään, Saaren tuotantoeläinlääketieteen osastolle. Se taitaakin olla seuraava meille järjestetty kontakti eläviin eläimiin yliopiston puitteissa, sillä pääsemme kuuntelemaan stetoskoopeilla ainakin pötsin ääniä lehmiltä.