lauantai 30. elokuuta 2014

Orientoiva viikko 1/3: me tulevat eläinlääkärit!

Orientoiva viikko on nyt takana ja pää on täynnä kaikkea uutta ja vanhaa. Orientoivaan viikkoon sisältyi paljon asiaa ja erilaisia esityksiä mm. opinnoista, EKY:stä, eläinlääkärin eri toimialoista, tvt:stä, kirjastosta, YTHS:stä, kansainvälisestä toiminnasta, opiskelijavaihdosta, kieliopinnoista ja jopa kampuspapin toiminnasta. Päätin jakaa kirjoitukset kolmeen osaan, ettei yhdestä pätkästä tule liian pitkä.




Tänä vuonna eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan hyväksyttiin noin 70 uutta opiskelijaa. Tuossa tilastossa ei ilmeisesti ihan kaikki vuosikurssistamme ole, joku lienee päässyt sisään valituksen avulla. Sisäänpäässeet ovat hyvin erilaisia taustoiltaan: osalla on eläimiä, osalla ei yhtään, osalla on enemmän kouluja käytynä ja osa on tullut suoraan lukiosta yliopistoon. Uusia ylioppilaita on aika vähän, vain 10 tuon tilaston mukaan. Jos koeuudistuksen tarkoituksena oli saada ylioppilaat suoraan lukiosta yliopistoon, mielestäni se on aika epäonnistunut. Mutta henkilökohtaisesti uskon monen kohdalla muun kokemuksen olevan vain vahvuus tällä alalla. Vaikka lähtökohdat ovat hyvinkin erilaisia, yksi asia on kaikille yhteinen: kiinnostus eläinlääketieteeseen.




Vuosikurssimme poikkeaa aiemmista siten, että meistä kukaan ei puhu äidinkielenään ruotsia. Orientoivan viikon aikana kävi kuitenkin selväksi, että osa luennoista pidetään ruotsiksi, koska yliopistolla on velvollisuus kouluttaa meistä kaksikielisiä eläinlääkäreitä. Itse pidän tätä positiivisena asiana, koska kieltä ei opi ellei sitä käytä. Ja opiskelijoiden helpotukseksi kysymyksiä saa esittää suomeksikin ja ilmeisesti monien ruotsinkielisten luentojenkin materiaalit ovat suomeksi.

Vaikka orientoiva viikko sisälsi paljon asiaa, oli aikaa varattu myös muulle ohjelmalle. Tutustumisleikkien avulla ainakin osa tulevista kollegoista tuli tutuksi ja loputkin tulevat varmasti tutummaksi syksyn edetessä. Joka välissä meitä varsoja kannustettiin osallistumaan bileisiin ja tälläkin viikolla oli joka illalle jonkinlaista ohjelmaa tiedossa. Pakollista niissä käyminen ei ole eikä osallistuminen edellytä alkoholin juomista. Pääasia on tutustua porukkaan. Viikon iltaohjelmaan kuului mm. nyyttärit, retki Suomenlinnaan, baarikierros Kalliossa, muuta baareilua ja pitsailta.




Kannustaakseen ja aktivoidakseen meitä saimme jokainen oman varsapassin, johon kerätään merkintöjä pisteiden saamiseksi. Valiovarsan tittelin voi saada, kun pisteitä on kasassa tarpeeksi. Varsapassiin saa muistakin tapahtumista merkintöjä kuin bileistä. Esimerkiksi EKY:n toimintaan osallistumisesta, erilaisista kerhoista, excuista ja urheilutapahtumista voi saada merkinnän.




Viikon päätteeksi valitsimme vuosikurssillemme emännän, isännän, haalarimerkkivastaavan, pari haalarivastaavaa ja rahastonhoitajan. Haalarivastaavaa lukuunottamatta virkojen on tarkoitus kestää koko 6 vuoden opintojen ajan, paitsi jos jostain syystä joku ei halua tai pysty toimia koko aikaa virassaan.




Aivan kaikkien nimiä tai edes kasvoja en pysty ihan vielä muistamaan, mutta eiköhän ne nimet ja naamat ala mieleen jäädä kunhan ensi viikolla päästään oikeiden opintojen pariin!

2 kommenttia:

  1. Kuulostapa kivalta. Minkä ikäistä porukkaa siellä, onko yhtään lapsellisia opiskelijoita, entäpä kolmekymppisiä? Jos sitä näin aikuisiällä vielä uskaltautuisi ryhtyä pääsykoe urakkaan ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikähaarukka on varmaankin noista tämän kevään ylioppilaista (onkohan ne nyt sitten 19-vuotiaita?) jonnekin kolmenkympin tienoille. Eniten varmaankin on tuossa 25 ikävuoden hujakoilla olevia, kuten tuossa tilastossa hyväksyttyjen keski-iäksi on laskettu. On opiskelijoita joilla on lapsia, varmasti useampiakin. Meidän vuosikurssilla ei tainnut olla ihan 40 ikäluokkaa edustavia tapauksia, mutta niitäkin kuulemma melkein aina on. Ehdottomasti jos motivaatiota opiskeluun riittää, suosittelen hakemaan!

      Poista